Järeämmät keinot käyttöön koulukiusaamista vastaan
Julkaistu Keskisuomalaisessa 2.4.2021
Koskelan traagiset tapahtumat ovat jälleen kerran nostaneet pinnalle keskustelun koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta.
Niin opettajat kuin vanhemmat ovat usein järkyttyneitä siitä, miten pitkään jatkunutta ja raakaa kiusaaminen voi olla. Sosiaalinen media tuo sen mukanaan kotiin ja vapaa-ajalle. Tämä muuttunut ilmapiiri vaatiikin uudenlaisia konsteja.
Etelä-Karjalassa on taannoin otettu käyttöön uusi toimintamalli kiusaamisen ehkäisyyn. Siinä yhteistyössä toimivat koulut, poliisi sekä sosiaali- ja terveyspiiri.
Mikäli alle 15-vuotias lapsi tekee tässä mallissa koulussa lainvastaisen teon, siitä kirjataan rikosilmoitus ja tekijä ohjataan ryhmäkeskusteluun, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja.
ON TÖRKEÄÄ, että vielä edelleen koulukiusaamiseen suhtaudutaan osana koulumaailmaa ja kouluilta puuttuu tahtotila asian ratkaisemiseen.
Koulumaailma on ainoa paikka, jossa lähimmäistä saa vaikkapa lyödä, solvata ja muuten terrorisoida ilman poliisin puuttumista asiaan. Mikäli vaikkapa opettaja löisi opettajainhuoneessa työkaveriaan, asiaan varmasti puututtaisiin virkavallan toimesta.
On korkea aika, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Ei "Matti kiusasi Teppoa" vaan "Matti pahoinpiteli Teppoa."
Lisäksi kun kiusaamiseen suhtaudutaan siten, mitä se oikeasti on - rikoksena -, kykenemme puuttumaan tätä kautta myös sosiaalisessa mediassa ja vapaa-ajalla tapahtuvaan kiusaamiseen.
Lähtökohtaisesti siihen ei aikaisemmin ole voitu puuttua, koska "ei tapahdu kouluaikana, koulun tiloissa", mutta onneksi lain silmissä ei ole merkitystä, onko uhkaus tapahtunut kotosalla vai koulussa.
ESITÄNKIN, ETTÄ otamme käyttöön Jyväskylässä tämän Etelä-Karjalan mallin meille mukautettuna. Sillä olisi työllistävä vaikutus sosiaali- ja terveyspuolella ja se tulisi vähentämään kiusaamista kouluissamme
Lisäksi ehdotan, että kouluihin palkataan vartijoita, joiden toimenkuva koostuu yksinomaan koulun turvallisuuden valvonnasta koulupäivien aikana.
Opettajan työtehtävä ei ole painia huonosti käyttäytyvien, vihaisten nuorten kanssa. Sen sijaan vartija on siihen tehtävään koulutettu. Mikäli jokaiseen kouluun palkattaisiin vaikkapa kaksi vartijaa, olisi työllistävä vaikutus jälleen kerran huomattava.
Lisäksi koulujen turvallisuus tulisi paranemaan ja opettajat voivat keskittyä enemmän kasvatustyöhön, kun vartijat puuttuvat häiriöihin.
UNICEFIN RAPORTISSA vuodelta 2014 kerrotaan, että Suomessa kiusaamista kokee joka kymmenes lapsi. Se tarkoittaa, että Suomen joka ikisessä koululuokassa on vähintään kaksi lasta, jotka kokevat kiusaamista.
Kiusaaminen jättää vakavat arvet, jotka voivat vaikuttaa lävitse elämän. Kiusaaminen alistaa masennukselle, post-traumaattiselle stressihäiriölle ja jopa itsemurhalle.
Lisäksi kiusaajalla voi esiintyä myöhemmin esimerkiksi aggressiivisuutta seurustelusuhteissa, antisosiaalisia persoonallisuushäiriöitä ja rikollisuutta. Mikäli kiusaamiseen ei puututa kovin ottein, tulemme vielä näkemään lisää Koskeloita ja Jokeloita.
Kiusaaminen on rikos. Suhtaudutaan siihen sellaisena.